Jokaisella meistä on oma käsitys siitä, mitä hyvä asuminen on. Käsitys pohjautuu toisaalta omaan kokemusmaailmaamme ja toisaalta tavoitteisiimme. Arvotamme samoja asioita eri tavoin. Yhtä asumiseen liittyvää asiaa pidämme varmastikin kaikki tärkeänä – se on viihtyisyys. Tuskin kovin moni meistä haluaa vapaaehtoisesti viihtyisyyden vastakohtaa – elää epäviihtyisästi tai suttuisassa ympäristössä.
Mitä viihtyisyys on? Seinäjoen asuntomessujen päätöstapahtuman paneelissa pohdittiin hyvää asumista. Yksi aika osuva viihtyisyyden määrittely oli: sisällä asunnossa on mukava tunne ja sama tunne toistuu asunnosta ulos mentäessä. Asunto on osa ympäristöä. Kokonaisviihtyisyys syntyy, kun koko kokonaisuus toimii – asunto ja asunnon ulkoympäristö.
Viihtyisyyttä lisäävät mm palvelujen toimivuus, hyvät yhteydet, arjen helppous, hyvät naapurit, asumisen hinta, toimivat ratkaisut, sosiaaliset kontaktit.
Monille on tärkeää päästä omasta asunnosta lähiluontoon. Monet tutkimukset kertovat siitä, että viheralueen saavutettavuus ohjaa sitä, miten paljon viheralueita käytetään. Kun etäisyys esimerkiksi puistoon kasvaa, käyntikerrat harvenevat. Kun lisäksi tiedämme, että liikunta edistää terveyttä, asuinalueen viihtyisyyteen kannattaa laittaa rahaa.
Asuinalueen luontoyhteys on asia, johon uusia asuinalueita kaavoitettaessa pitää jatkossa yhä enemmän kiinnittää huomiota.
Yksi mielenkiintoisimmista uusista tutkituista asioista liittyy allergioiden ja astman yleistymiseen. Hygieniatason parantuessa nämä sairaudet ovat yleistyneet. Tutkittaessa Karjalassa asuvia huomattiin, että heidän bakteerikantansa on erilainen, mutta hygieniataso alhaisempi. Siellä eletään edelleen yhteydessä luontoon, usein taloudessa on myös kotieläimiä. Mutta myös allergiaa ja astmaa on vähemmän.
On arveltu, että mitä monimuotoisempi asuinympäristö mm kasvillisuudeltaan, sitä parempi se on ihmiselle myös terveyden kannalta. Osa nurmikosta on järkevää korvata niittykasveilla. Puutarhaharrastus on hyvä asia, kädet kannattaa työntää multaan!