Sisustusblogit täyttyvät erilaisista viherkasvikuvista, ovathan huonekasvit tällä hetkellä kovin suosittuja sisustuselementtejä. Meiltäkin löytyy kaksi vaivaista, rehellisesti sanottua, v a i v a i s t a viherkasvia. Ei suinkaan sen vuoksi, että ne ovat niin IN. Ei myöskään sen vuoksi, että olisin intohimoinen viherpeukalo, ainakaan enää. Nykyään kasvit enemmänkin kärsivät minun hellässä huomassa kuin kukoistaisivat loisteliaasti.
En yksinkertaisesti muista kastella niitä.

Aikanaan, silloin teininä, sain kukat voimaan kanssani hyvin, ne jopa kukkivat.
Taisin jutustella ja rupatella niille ja tietty, muistin kastella niitä riittävän usein. Huoneessani oli kukkajalka, sellainen puinen, johon mahtui neljä kasvia vierekkäinen. Muistan, yksi kasveista oli anopinkieli. Siihen aikaan Jukkapalmu oli trendikäs huonekasvi, ja sellaisen minäkin olisin halunnut. Jäi Jukkapalmu kuitenkin saamatta, koska meille ei ostettu huonekasveja kaupasta. Ne kasvatettiin itse sukulaisilta tai ystäviltä saaduista pistokkaista. Kukkajalan lisäksi katosta roikkui kolmessa koukussa solmitut amppelit, joissa viihtyivät juorut ja yhdessä amppelissa kukoisti Aaronin parta.

Nyt nämä kaksi jo unohduksiin jäänyttä sisustuselementtiä (kukkajalat ja amppelit) ovat tulleet takaisin kotiemme koristeeksi viherkasvien kera. (Ei kuitenkaan meille!)

Niin se aika menee, ja samat trendit tulevat takaisin uudestaan ja uudestaan.

 Se on k i e r r ä t y s t ä.

Hyvää tulevaa viikkoa!

-anu-

P.S. Arvonta tulossa – lippuja Habitareen!

Kuusankosken Itä-Naukiossa  on mielenkiintoisen näköinen rapattu rakennus. Se paljastuu saunaksi ja pesutuvaksi, joka on ollut alueen asukkaiden käytössä. Alkuperäinen sauna rakennettiin samoihin aikoihin Itä-Naukion talojen kanssa, 1920-luvun taitteessa. Puinen sauna paloi, ja nykyinen rakennettiin kivestä 1930-luvulla. Rakennus on nykyisin nimeltään Naukion taidesauna. Siellä järjestetään kuvataideopetusta ja näyttelyitä.

Itä-Naukion asuintaloista postauksessa Vuoden 1983 asuntomessut Kuusankoskella.

Suojainen, tiilipäällysteinen piha ja viehättävät portaat. Sammaloitumisesta päätellen piha on vähällä käytöllä.

…kuten hormikin.

Hyvä, että saunalle on löytynyt uutta käyttöä.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Suomen suurin huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma  Habitare järjestetään nyt 27. kerran.

Arvon messuille kaksi lippua. Voit voittaa lipun kommentoimalla tätä postausta. Arvonta-aikaa on ensi perjantaihin 2.9.2016 klo 18.00 asti. Voittajille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti annettuun sähköpostiosoitteeseen.

Nähdään Habitaressa! -Maria

Tämä on veikeä! Sen kukat avautuvat jännästi ihan auki. Yleensähän syklaamin terälehdet ikään kuin sojottavat suoraan ylöspäin. Kiva kun näitä syklaameja on näin monenlaisia. Värikin on tosi upea, joten laitoin ne parvekkeen pöydälle. Siitä ne näkyvät sisälle. Koska nämä ovat suht pieniä, niin ruukkuja on useampi, jotta tulee näyttävä asetelma.

Ulkosyklaamit parvekkeen pöydällä…

Tältä kukka näyttää alhaalta päin. Aika viehko

Sain nämä ulkosyklaamit Huiskulasta ja ovat heidän omaa tuotantoaan eli viljelty Huiskulan puutarhalla Turussa. Kiitos paljon ihanista kukista!

Ulkosyklaamin hoito-ohjeet…

Ulkosyklaamit viihtyvät parhaiten varjossa tai puolivarjossa. Auringossa kukat voivat lakastua nopeasti. Kastellaan kohtuudella ja lautasen kautta. Jos ulkosyklaamit istuttaa maahan, niitä ei saa istuttaa liian syvään, sillä lehtien ja nuppujen tyvi eli alaosa mätänee helposti. Tyvelle ei myöskään kannata kaataa vettä. Syklaameja ei tarvitse lannoittaa, sillä ne ovat kausikukkia. Kuihtuneet kukat ja kellastuneet lehdet nypitään pois. Välillä voi tarkistaa syklaamin tyveä ja nyppiä sieltä mahdolliset huonot osat pois.

Aika ajoin kurkkaan lehtien alle ja poistan kaikki huonot lehdet yms. Näin syklaamit näyttäisivät kestävän pidempään upeina.

Nämä ulkosyklaamit voivat hyvinkin kestää joulukuulle asti, lasitetulla parvekkeella täällä eteläisessä Suomessa. Vanha postaus niin ikään Huiskulan syklaameista parvekkeella Ulkosyklaamit- terassisyklaami ja minisyklaamit, klik.

Ulkosyklaamit ja fengshui…

Tähän aikaan voi kesäkukat olla jo aika huonon näköisiä. Fengshuin mukaan sellaiset kannattaa vaihtaa heti uusiin kukkiin! Sillä kun katselee rupsahtaneita kesäkukkia, niin se voi tarttua, ja  itsellekin tulla ihan ”rupsahtanut olo”. Ja sitähän ei kukaan toivo

Ulkosyklaameissa on sekin hyvää, että niitä on monen värisiä ja lehdet ovat pyöreähköt.

Tämä taisikin olla viimeinen Fengshui-haastekuukauden juttu. Huh! Välillä meinasi unohtua laittaa fengshui näkökulma postaukseen. Aika nopeasti kuukausi hujahti ja näitä fengshui vinkkejä voisi melkein jatkaakin.

Mukavaa viikon jatkoa!

Terkuin Sari

Nyt on taas se aika vuodesta, että syksy on alkanut ja Habitare avaa ovensa ensiviikolla! Haluatko sinä lipun Suomen suurimpaa huonekalu-, sisustus- ja designtapahtumaan?  Minulla on kaksi lippua tarjolla Habitareen. Kerro, miksi juuri sinä haluaisit toisen lipuista. Arvon liput 2.9. klo 18 jälkeen.

-anu-

Rauli myrsky pyyhälsi Etelä-Savon ja melkein koko Suomen ylitse viime lauantaina. Oli hurjaa seurata facebookista koko ajan päivityksiä milloin oli sähköt mennyt poikki tai puu kaatunut pihalle.

Meillä oli vielä erityinen jännitys, sillä järjestimme isot Venetsialaiset juhlat (eli kesäkauden päättäjäiset) kesäravintolassamme Kurkiniemessä Mäntyharjussa. Jännitimme koko illan meneekö sähköt poikki, tuleeko ihmisiä paikalle ja voidaanko ampua massiiviset ilotulitukset ilmaan.

Onneksemme kaikki sujui upeasti ja väkeä tuli tuhatkunta paikalle seuraamaan hienoa ilotulitusta.

Ilotulitukset olivat jälleen upeat Venetsialaisissa

Jotenkin sitä ehkä vasta tajusi juhlien jälkeen, miten hurja myräkkä oli ollutkaan. Etelä-Savossa tuli tosi paljon tuhoja. Länsi-Savo lehden mukaan:  ”Rauli-myrsky pakotti lauantaina Etelä-Savon sähköverkon polvilleen. Suur-Savon Sähkön asiakkaista ilman virtaa on yön saapuessa noin 25 000 taloutta. Savon Voiman ja Parikkalan Valon verkoissa sähköttömiä talouksia on Etelä-Savossa noin 3 000 lisää. – Tämä on erittäin poikkeuksellinen tilanne. En muista näin pitkäkestoisia tuulia, Suur-Savon Sähkön verkkoyhtiön Järvi-Suomen Energian käyttöpäällikkö Mika Huttu sanoo.”

Hui, sanon minä! Aika hurjaa..

Seuraavana aamuna sunnuntaina meille asuntomessualueelle rakentaville tuli tieto facebook -ryhmämme kautta, että myrsky riehui myös asuntomessualueella kaataen liki 80 puuta. Pahimmin oli kaatunut puita Antellinkadun alueella. Onneksi puita ei kaatunut rakenteilla olevien talojen päälle ja onneksi ei kukaan loukkaantunut. Pisti kyllä miettimään, että onkohan omalla tontillamme kaatunut puita. Ei päästy mitenkään itse paikalle, kun piti järjestellä ja siivota paikat juhlien jälkeen. Toisaalta ajattelin, että kyllä joku olisi meille jo soittanut, jos jotain suurempaa vahinkoa olisi tapahtunut.

Tämä kuva on Antellinkadulta (kuvan otti Pekka Kammonen)

Mietin näin jälkikäteen, että olipa hyvä että myräkkä tuli nyt ennen kuin kaikki on valmista. Parempi näin päin, että ne puut, jotka ovat riskitekijöitä, kaatuivat pois.

Soittelimme aluevalvoja Pekka Kammosen kanssa maanantaina ja hän onnekseni kertoi, että meidän tontilla oli kaatunut vain pikkuruinen mänty rannassa, eli tuhoa ei ollut tullut. (Pekalle tässä kohti jo iso hatunnosto, kun hän on aina auttamassa asiassa kuin asiassa).

Pääsimme itse paikan päälle tiistaina, kun räjäytystyöt tontilla alkoivat. Aurinko paistoi ja keli oli mitä mainioin! Kuten laulun sanat kuuluukin: Myrskyn jälkeen on poutasää.

Seuraavan kerran kirjoitankin räjäytyshommista! On nimittäin kiehtovaa puuhaa!

Täältä voit seurata Ravintola Kurkiniemen kuulumisia: https://www.facebook.com/Kes%C3%A4ravintola-Kurkiniemi-189764267740632/

Voi apua sentään! Nyt on Ellokselle tullut niin ihania tapetteja, että oksat pois. Eilenhän tuo Elloksen pieni sisustusvihko tuli postiluukusta sisään ja tänään aamusella sitä ehdin lueskella ennen töitä. Nyt täytyy myöntää, että meni sitten tapettivalinnat ihan uusiksi! Haluan kaikki!

Jo aikapäiviä sitten kirjoittelin tapettivaihtoehdoista meidän iiiiisolle seinälle, joka on keskeisellä paikalla ruokatilan ja tulevien parven portaiden takana (olivatpa ne erilaisia!). Onnekseni en heti silloin mennyt tilamaan mitään tapetteja, vaan kun nyt olen talossa kaksi vuotta asunut, tiedän jo vähän paremmin mitä haluan. Tai luulen tietäväni… Hillittyä, mutta näyttävää. Kuviota, mutta maltillisesti. Väriä, muttei liikaa. Helppo homma siis.

Tässä neuvo ja vinkki kaikille – älkää hätäilkö tapetti- tai maalivalintojenne kanssa. Vaikka yleensä onkin kova kiire saada ihan valmista, niin kannattaa vähän malttaa mielensä ja katsoa mikä oikeasti uuteen kotiin ja sen huonekaluihin sopii.

Rachel-tapetti – Mintunvihreä

Anna-Lisa-tapetti – keskiharmaa

Pääkuva: Anna-Lisa-tapetti – tummansininen

Kaikki kuvat Elloksen sivuilta.

P.S. Putkeen meni

Tämä on sitten ollut se syy, ettei meillä ole tapettia vielä näkynyt: en osaa päättää. En siis yhtään. Valinnanvaraa kun on aivan liikaa, niin siinä menee pää jo aivan sekaisin. Saapa nähdä päätyykö meidän isolle seinälle ikinä yhtään tapettia… Työhuoneeseen sain onneksi tapetin valittua! Huraa!!!

Tervehdys kirjanurkasta!  Talotarinat ei ole puhtaasti sisustusblogi, mutta askelia siihen suuntaan on viime aikoina otettu. Siksi esittelen täällä kirjan Sisustusbloggaajan kotona, jossa päästään kurkkimaan kahdentoista bloggaajan kotiin. Otos on kansainvälinen: mukana on bloggaajia Alankomaista, Englannista, Yhdysvalloista ja Ruotsista.

Miksi tehdä blogeista kertova kirja, kun ne kodit on todennäköisesti monipuolisemmin jo esitelty siellä blogeissa?  No, kaikkihan eivät seuraile blogeja kovin ahkerasti, ja totta puhuen itsekään en juuri ehdi blogeja selailemaan.  Kirjaa voi lukea tavallisen sisustuskirjan tapaan, ja lisäksi se toimii hyvin johdatuksena blogeista kiinnostuneille.  Jo perehtyneet saavat uusia blogivinkkejä. Kirjoittaja Ellie Tennant bloggaa itsekin, ja antaa kirjan lopussa ohjeita aloittelevalle bloggaajalle.

Kirjan kodit ovat eri tyylisiä, vaikka yhtymäkohtia tietenkin löytyy. Aivan omaa tyyliäni en kirjasta löytänyt, mutta aika monta tuttua elementtiä kyllä. My Friend’s House -bloggaaja on laittanut laboratoriopulloon kukkia – käyttökelpoinen idea!

Muuten, Talotarinoiden kotipostaukset löytyvät helposti Kotona-kategoriasta.

Voit voittaa Sisustusbloggaajan kotona -kirjan!

• Kerro kommentissa, millaisia blogeja seuraat, ja mielellään pari esimerkkiä.
• Voit kommentoida blogissa, Facebookissa tai Instagramissa arvonnasta kertovaan julkaisuun.
• Kirjoja arvotaan kaksi kappaletta.
• Arvonta sulkeutuu 14.9. klo 24.00

Yhteistyössä Rakennustieto Oy

www.rakennustietokauppa.fi

Kotimainen perheyritys Oy Plastex Ab täyttää tänä vuonna 80 vuotta, tosi upeaa! Heillä on jo neljäs polvi yrityksen johdossa. Se, että tuotteet valmistetaan Suomessa, on aina arvokasta mm. työllisyyden sekä ympäristöarvojen kannalta. Ja usein laatukin on parempaa. Plastex on siitäkin mahtava yritys, että ovat hyvin eteenpäin pyrkiviä ja  innovatiivisia, ja se näkyi jopa heidän 80-vuotis juhlissakin. Toivotan heille paljon onnea ja menestystä myös tuleviin vuosiin!

Yläkuvassa on Plastexin Evergreen Vaasi. Sen on suunnitellut Eero Aarnio. Samaa vaasia mustana oli meillä Bloggaajapäivän joulukattauksessa.

Sain kutsun Plastexin 80-vuotis juhliin, joista tässä teillekin muutama kuva.

Historiaa…

Tuotteita ja metallinen muotti 40-luvulta.

Tuotteita ja muotti 50-luvulta.

Uusia ja vanhoja esitteitä. Näitä oli kyllä kiva tutkia

Plastex kattauksessa…

Ruokajuomat tarjoiltiin Plastexin Eero Aarnion suunnittelemasta Evergreen kastelukannusta. Aika hauska idea

Haarukat ja veitset oli Plastexin lasten Ämpäreissä.

Tehdasvierailu…

Pääsimme myös tutustumaan tehdashalliin, joka on samassa rakennuksessa kuin tehtaanmyymäläkin. Parhaillaan siellä valmistui lasten pulkkia ja liukureita. Plastex on siis puhallusmuovattujen muovituotteiden johtava valmistaja Suomessa. Monet tuntevatkin heidän kastelukannunsa, lasten pulkat, liukurit ja neppisautot, sekä vesikanisterit.

Plastexin tehtaanmyymälä…

Lohjalla Plastexin tehtaanmyymälässä näytti olevan hyvä valikoima heidän tuotteitaan. Tuota mustaa kastelukannua olen ihaillut keväästä asti. Se on kaunis! Näissä isoissa kastelukannuissa näytti olevan se hyvä avattava suppilo. Ja näköjään pienempiinkin kannuihin on myynnissä irtosuppiloita.

Noukin tähän listaa postauksista, joissa on Plastexin puutarhatuotteita esiteltynä. Tuotteet on saatu Plastexilta testaukseen.

• Helpompaa kitkemistä, ja satulasanko
• Kastelu kuukalenterin mukaan ja sisäkukkien kastelukannut
• Bloggaajapäivän joulukattaus, Vaasi
• Taimia ja versoja, Sumutepullo

Aurinkoista viikonloppua!

Terkuin Sari

Syyskuu alkoi kesäisissä tunnelmissa.

Ystävä pulahti uimaan ja minä järjestin rannalle pientä syötävää. Croisanttia, juustoa, hunajaa ja juomaksi kuplivaa mustikkavettä.

Mustikkaveden tein BubbleCap -hiilihapotuslaitteella (blogiyhteistyö) ja täytyy sanoa että hieno tuote!

Tuotteen keksijä Janne Alasaarela kehitti laitetta muutaman vuoden ja markkinoille maailman pienin hiilihapotuslaite saatiin keväällä 2015. BubbleCap -hiilihapotuslaitetta on helppo käyttää ja se sopii niin kotiin, mökille, veneeseen tai vaikka syyskuun piknikille.

Kuplivaa viikonloppua   -Maria

Asfalttinharmaa on lähemmin tarkasteltuna kaikkea pikemminkin kirjava. Poimin kuvasta muutamia kauniita sävyjä, ja paletista löytyy yllättäen aika monta viime aikoina pinnalla ollutta väriä.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned

Taas oli aika vaihtaa orkideoille uusi kasvualusta, sillä edellisestä kerrasta on jo useampi vuosi. Toisekseen nyt oli senkin suhteen hyvä ajankohta, että kumpikaan ei enää kukkinut. Sen sijaan tälle uudelle perhosorkidealle en uskaltanut vaihtaa kasvualustaa, koska se kukkii nyt komeimmillaan. Kukkien väritys on niin kaunis lämpimän oranssiin vivahtava, yksi trendiväreistä muuten

Orkideoille on oma kasvualusta…

Erilaisille orkideoille on hieman erilainen kasvualusta. Joillekin pitää olla hyvin ilmava, melkein pelkästään kaarnanpaloja. Ja toisille orkideoille taas laitetaan puolet kosteutta sitovaa turvetta. Eli sama seossuhde ei sovi kaikille orkideoille.

Sen takia tämä Biolanin Orkidea kasvualusta -pakkaus on todella kätevä. Siinä on omiin pusseihin laitettu lämpökäsitelty männynkuori, karkea turve, lehtipuuhiili ja perliitti. Pakkauksessa on ohjelehtinen, jossa on sekoitussuhteet suosituimmille orkideoille. Pakkaus on näköjään uusittu, ennen se oli tummempi, kuten alla näkyy.

Sain Orkidea kasvualustat Biolanilta. Kiitos taas heille!

Sekoitan ainekset pieninä erinä kipossa. Puolen desin mitta on aika kätevä.

Puikkokämmekälle…

Tällaiset juuret oli vanhalla puikkokämmekällä (Dendrobium).  Poistin varovasti vanhaa kasvualustaa juurten välistä. Lopuksi huljuttelin juuria vesiastiassakin, jotta vanhat murenatkin saisi pois juurten seasta.

Tältä juuret näyttivät pesun jälkeen

Sitten asettelin puikkokämmekän vanhaan, hyvin pestyyn, ruukkuunsa. Ruokalusikalla sai kasvualustaseosta ujutettua ruukun ja juurten väliin. Aika taitelu oli, että juurten sekaankin sai murenaa. Auttoi, kun välillä kevyesti kopautti ruukkua pöytään. Toinen konsti oli, että lusikan varrella tökkii ja heiluttelee juuripaakkua. Juuria pitää tietenkin varoa.

Lasikuvun orkidealle…

Lasikuvun onnellinen orkidea (Howeara, jolla ei ole vielä suomenkielistä nimeä) vanhassa ruukussa. Kuvasta näkyy, että orkidea ei voi hyvin, koska sen varsimukulat ovat menneet uurteisiksi. Joten päätin vaihtaa sille umpinaisen ruukun. Saa nähdä, auttaako.

Howearan juurten sisällä oli vielä sammalpallo, joka on laitettu lisäysvaiheessa viljelmällä. Se on kuvassa sormien välissä. Otin sammalen pois, kuten muunkin vanhan kasvualustan. Tämä on sen verran harvinainen orkidea meillä, että ohjeessa sitä ei mainittu. Päättelin sen kaipaavan aika ilmavaa kasvualustaa, joten tein sille seoksen männynkuoresta ja perliitistä. Turvetta tuli vain ihan vähän.

Lopuksi orkidea pääsi onnellisesti takaisin lasikuvun sisälle.

Orkidean jatkohoito…

Kaikkia kolmea orkideaani kastelen kerran viikossa lannoitevedellä. Ehdottomasti kannattaa käyttää orkideoille suunniteltua lannoitetta. Lisää ohjeita vanhemmasta postauksesta Orkidean lannoitus ja hoito, klik

Nyt sitten jään odottelemaan, milloin puikkokämmekkä tekee nuppuvarret. Sehän kukkii yleensä jouluna. Ja todennäköisesti myös perhosorkidea jaksaa kukkia pitkään, sillä se pääsee hyvin valoisalle ikkunalle. Aiemmin sillä ikkunalla perhosorkideat kukkivat aina talviaikaan. Mutta tuo Howeara on minulle ihan uusi mysteeri. Ei pienintäkään hajua, kukkiiko se edes uudelleen kotioloissa. Taas uutta jännitystä 

Aurinkoisin terveisin,

Sari

   Aamu ei alkanut ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Meidän Tyyne (koiranpentu) oli löytänyt tiensä teinin huoneeseen. Huoneeseen, jossa on matto lattialla ja ehdoton pääsykielto koirilta. No ei siinä sinänsä mitä kummallista ole, mutta kun Tyynen vatsa oli vähän hulinalla, niin jälkikin oli sen mukaista. IIK ja YÄK! Ei auttanut muu kuin neljän aikaan aamulla ryhtyä mattopyykille. Ihanaa olla koiraperheen ÄITI!

Kuvat ovat meidän yläkerran käytävästä ja portaikosta. Portaikkonäkymä  on minun lemppari.

-anu-

Käväisin tänään Habitare messuilla pikaisesti. Oli jännä huomata, että vihreä on nyt suosittu väri, jopa sisustuksessa. Ei siis pelkästään viherkasveissa. Toki viherkasveja oli osastoilla ennätysmäärä, mikä on aivan mahtaa näin puutarhaihmisen näkökulmasta

Vihreää pintaa…

Vihreää seinällä…

Kivasti peili tuplaa vihreyden

Vihreää lattialla…

Vihreää roikkuu katosta…

Kukkia…

Kukkivia kasveja ja leikkokukkia oli tänä vuonna selvästi vähemmän. Maljakkokukkina näkyi enemmänkin leikkovihreää, kuin kukkia. Löysin sentään muutaman kukan

Vau! Kohdevalaistu orkidea mustaa seinää vasten… orkidea tulee hienosti esiin!

No jos ei ole aitoja kukkia, niin aina voi hankkia pienen kukkakuvan seinälle

Messuterveisin Sari

     Maailmassa on värejä ja niitä saa käyttää! Habitaressa on tänä vuonna nähtävissä paljon värejä, enemmän kuin pitkään pitkään aikaan.

Habitaren tunnelmasta välittyy rentous ja yksilöllisyys, aitous ja rehellisyys. Uskallan väittää, että tällä hetkellä ei ole yhtä oikeaa tapaa sisustaa trendikkäästi. Mikä vapauttava aikakausi! Kerroksellisuus saa nyt näkyä ja luovuutta voi käyttää. Menneisyydestä kaivetaan esiin esineitä, joita otetaan uudelleen tuotantoon. Design-esineitä yhdistetään huoletta halpis-tuotteiden kanssa ja menneen ajan esineet ovat sulassa sovissa hightec-esineiden kanssa. Tuotteita valmistetaan itse tai vähän tuunataan jo olemassa olevaa.

Kaikki voi olla tyylikkäästi sekaisin!

-anu-

Laukku on jälleen pakattu ja syyskuu menee kokonaisuudessaan omien projektien parissa. Työtä riittää ja toivotaan että kova työ kantaa hedelmää tulevaisuudessa. Tässä pientä esimakua syyskuun ohjelmastani…

Torstai alkaa Turussa omien tuotteideni esittelyllä. Tapahtuman jälkeen lähden junalla kohti pohjanmaata. Kokkolassa vietetään perjantaina 9.9.2016 Kaupan ja Kulttuurin yötä. Minua voi tulla tapaamaan illalla (klo 18-20) Kultasepänliike Hanna Niemeen, jossa signeeraan tuotteinani ja kerron pian julkaistavasta BRÙ -korumallistosta. Tulkaahan juttusille!

Sunnuntaiksi suuntaan Helsinkiin Habitare -messuille. Suunnittelemani Magisso -tuotteet ovat tänäkin vuonna myynnissä messuilla, joten toivotaan että kävijöitä riittää.  Habitareen olen sopinut myös yhden työtapaamisen.

Seuraavalla viikolla kutsuu jälleen pohjanmaa ja seuraksi matkaan lähtee BRÙ -korumalliston mallit. Kuvaukset ovat siis vihdoinkin edessä ja projekti etenee tavoitteiden mukaan.

Heti kuvausten jälkeen suuntaan Helsinkiin ja lennän Espanjaan. Siellä minulla on tiedossa pieni taiteiluprojekti. Espanjassa ehdin toivottavasti myös nauttimaan auringosta ja lämmöstä, koska sama tahti näyttää jatkuvan lokakuussa.  -Maria

Vaja ja autokatos alkavat vähitellen olla valmiita. Tai ainakin ne ovat valmiita ulkopuolelta ja ovat olleet jo vähän aikaa (tältä näytti kesällä). Tällä hetkellä Tuomo tekee vielä töitä autokatoksen sisällä ja sekin on jo levytetty. Katoksen sisäpuolelle piti laittaa tuplalevytys paloturvallisuuden vuoksi, joten tietysti se teetti myös kaksinkertaisen työn. Mutta nyt katokseen pitää enää laittaa sisälaudoitus, ja valmista on. Kyllähän tuo maisema ruokahuoneen ikkunasta muuttui – paljon. Mutta kun tuo autokatos nyt viimein saatiin paikalleen, sanoin heti että siihen se kyllä kuuluikin. Ja voi että tuosta terassista tuli suojaisa paikka sekä tuulelta että naapureiden katseilta!

Sähkärikin kävi kääntymässä, joten vaikka näissä kuvissa ei valaisimia vielä näe, niin nekin ovat jo seinillä tai katossa asennettuna. Vielä asennamme terassivalot ja muuta pientä, ja pääsen näyttämään valmiin lopputuloksen. Tuossa näkyy muuten myös terassi-istutuksemme valmiina. Siitäkin puuttuu enää valot sekä terassin sivuludat.

P.S. Putkeen meni

Täytin juuri 40 vuotta, ja koska ikäkriisi on meinannut nostaa päätään, ajattelin juhlia kunnolla. Talon takia pyöreät vuodet ovatkin hyvä juttu. Juhlat pidetään nimittäin kohta meillä ja se on aiheuttanut pientä painetta saada valmiiksi monta pientä keskeneräistä juttua…

Pitäisi ilmeisesti juhlia useammin!

Eilen avautui orkidealiljasta ensimmäinen kukka. Ja voi että, miten kaunis se onkaan. Kun nuuhkaisin kukkaa ihan läheltä, siinä oli vienon hyvä tuoksu. Saa nähdä tuoksuuko se voimakkaammin nyt illalla. Tämän kukintaa olen odottanut koko kesän. Se onkin meidän pihalla kesän viimeinen kukkija liljoista.

Orkidealilja…

Sipuli on istutettu viime vuoden keväällä, mutta harmillisesti koira katkaisi varren poikki. Nyt tänä kesänä sipulista kasvoi kaksi kukkavartta. Aika mahtavaa!

Orkidealilja on vanha viljelykasvi ja sitä on kasvatettu Euroopassa 1800-luvun puolivälistä asti. Se on kotoisin Japanista. Orkidealiljan (Lilium speciosum) tieteellinen lajinimi speciosum tarkoittaa ”näyttävää” Latinaa puutarhureille -teoksen mukaan. Onhan se kyllä näyttävä syyskuun kukkija.

Nämä kukat ovat avautuneet aamupäivällä.

Tämä kukka avautui eilen, ja sen terälehdet ovat jo kääntyneet taaksepäin.

Orkidealiljan hoito-ohjeet…

Orkidealilja (Lilium speciosum) kukkii vasta syyskuussa, eli kasvupaikaksi kannattaa valita lämmin ja aurinkoinen paikka. Muuten kylmänä kesänä se ei ehdi kukkia. Orkidealilja viihtyy paksumultaisessa maassa, jossa ei ole talvimärkyys ongelmana. Ihanteellista olisi, että aurinko ei kuumenna maata. Orkidealilja tyytyy keskiravinteiseen maahan.

Lisää blogipostauksia erilaisista liljoista, klik

Syksyllä kukkivat sipulikukat ruukkuihin…

Tältä näytti turkinmyrkkyliljan sipulit, kun ne saapuivat postista. Istutin ne heti ruukkuun parvekkeelle. Nämä kannattaa istuttaa mahdollisimman aikaisin, jotta ehtivät kukkia kunnolla ennen syksyn pakkasia. Ovat muuten todella myrkyllisiä syötynä, mutta niin ihanan kauniita syyskukkina… siis kohta kun nuput ponkaisevat sipulista ja aukeavat

Toinen ihana syyskukkija parvekkeella on vanha murattisyklaami. Tämä on talvet kellarissa, ja keväästä alkaen parvekkeen lattialla. Aloitin kastelun vasta elokuussa ja nyt siinä on pienet lehdet sekä nuput. Kun pakkaset saapuvat vien sen taas kellariin. Tämä alkaa olla jo melkein kuin perheenjäsen, niin kauan se on asustellut täällä. On muuten yllättävän helppo kukkija.

Orkidealiljan, turkinmyrkkyliljan sekä murattisyklaamin sipulit on saatu Korpikangas Siemen-Fröltä blogijuttujen tekoon. Iso kiitos taas heille avusta!

Aurinkoista viikonloppua!

Terveisin Sari

Otsikko on ehkä siitä vähän hämäävä, että eihän tuo tuoli uusi ole. Tai on se. Tai miten sen nyt sitten ottaa… Oikeasti se on siis vanha, aikoinaan Indonesiassa käytössä ollut metallituoli, joka silloin on toimittanut virkaansa kahvilassa tai ravintolassa istuimena. Mutta nyt se on siis kodissamme ekaluokkalaisen koulupöydän tuolina. Jotenkin ihana ajatella, että tuolin tarina jatkuu nyt meillä.

Vanha metallituoli hankittiin liikkeestäni Rento Designista, koska nämä tuolit on jo hyväksi havaitut myös ruokapöydän tuoleina. Tästä hankinnasta kirjoittelinkin jo aikaisemmin. Värejähän olisi ollut mistä valita, mutta tuo vaaleansininen on juuri passeli tähän huoneeseen. Ekaluokkalaisen koulupöytä on Ikeasta ja se on siitä näppärä, että sen saa taitettua alas seinän viereen silloin, kun leikit vielä valtaavat huoneen lattian (eli aika usein).

P.S. Putkeen meni

Tarkkasilmäinen saattaa huomata jotain muutakin uutta tässä huoneessa. Säilytyssäkeistä kerron lisää myöhemmin.

Minulta on toivottu lisää kotipostauksia, ja huomaan, etten olekaan sellaista tehnyt kuukausiin. Nyt korjaan asian, ja elvytän samalla Retrokeittiö-teemaa, ainakin kattauksen osalta. Tarjottavat ovat ihan tätä päivää. Tosin syötiinhän vaahtokarkkeja ja juustosuikeroita jo vanhoina hyvinä aikoinakin.

Muutama ilmapallo ja serpentiiniä pitää olla. Pyöreä tarjotin on Sarviksen mallia 501.

Valitsin kattaukseen nämä Finnairille suunnitellut lautaset, jotka on valmistanut MK-tuote. Nämä sopivat hyvin rentoon juhlaan, jossa herkkuja voi kantaa myös pöydästä pois. Raidallinen liina on vanhaa Marimekkoa.

Syntymäpäiväsankari valitsi leivonnaisen Aku Ankan keittokirjasta, josta on napattu ohje jo useammille kutsuille. Karkkikeksit oli vielä kokeilematta, joten näitähän tehtiin.

Ja tässä tulos. Mainittakoon erään juhlavieraan kommentti: ”Nää näyttää paremmalta miltä ne maistuu”. Keksitaikinaan laitettiin piparakkumaustetta, ja se itsessään oli hyvän makuinen, mutta Skittles-karkit muuttuivat uunissa aika sitkeiksi, ja keksiä oli hankala syödä. Ohjeen Smartieseja ei kaupasta löytynyt. Keksien tarjottimena myös Sarviksen 501.

Juomat tarjoillaan Sarviksen pirteän punaisista Katrilli-mukeista, joiden seuraksi sopii Finlaysonin ihana Elefantti-printti lautasliinassa. Vaahtokarkkien astiana on Decembren kulho.

Macaron-leivokset tekivät tälläkin kertaa kauppansa. Nämä ovat peräisin K-kaupan pakastealtaasta. Näistä tykkään itsekin.

Kuvat: Päivi Leinonen, jos muuta ei mainita | Photos: Päivi Leinonen, if not mentioned